perjantai 30. kesäkuuta 2017

Aika sanoa hei-hei! – Dags att säga hejdå!

Kun tämä blogikirjoitus julkaistaan, on aikani Etelä-Helsingin kansalaisopistossa, Etkossa, tullut täyteen: puoli vuotta rehtorisijaisuutta on takana, ja toimen varsinainen haltija Minna Prunnila palaa takaisin opintovapaaltaan. Itse siirryn puolestani kuukauden mittaisen hengähdystauon jälkeen sinne, mistä Etkoon putkahdinkin, eli vastaamaan Helsingin suomenkielisen työväenopiston, Työviksen, kieltenopetuksesta. Samalla yritän saattaa opintoni Hankenilla loppuun.
Vaikka molemmat opistot, Etko ja Työvis, kuuluvatkin samaan kansalais- ja työväenopistojen kenttään, on niiden keskinäinen ero valtava. Koosta puhuttaessa käy vertailukohdaksi kuvainnollisesti vaikka Citymarkettien ja R-kioskien kokoero. Siinä missä Etelä-Helsingin kansalaisopistossa on vuositasolla kuutisentuhatta tuntia eri aineryhmissä, on Työviksen vuotuinen kokonaisopetustuntimäärä reilu satatuhatta. Pelkästään oma vastuualueeni johtavana kieltenopettajana on tuntimäärältään nelinkertainen Etkon koko tuntimäärään nähden.
Puhutaan sitten vuosittaisesta opetustuntimäärästä, opiskelijamäärästä tai esim. vuosibudjetista, voidaan käytännössä ottaa lähes mikä tahansa Työviksen numeroarvo ja jakaa se 15:llä tai 16:lla, ja näin päädytään lähelle Etkon vastaavaa lukuarvoa. Työntekijämäärään em. nyrkkisääntö ei kuitenkaan päde. Vakinaista työvoimaa on Työviksessä 50-kertainen määrä Etkon kahden vakinaisen henkilön määrään verrattuna. Rehtori hoitaa siis käytännössä kaiken hallinto- ja suunnittelutyön, mitä opistosihteeri ei hoida – tai päinvastoin. Töitä saa siis tämän puolen vuoden kokemuksella tehdä niin paljon kuin sielu sietää, eikä sittenkään tule valmista. Välillä on reksinä tullut riittämättömyyden tunnetta, kun ei millään ehdi kaikkialle, minne haluaisi, ei pysty hoitamaan kaikkea, mitä haluaisi, niin pitkälle kuin haluaisi. Eikä aina kaikki ole edes omasta ajankäytöstä tai sen suunnittelusta tai suunnittelemattomuudesta kiinni. Mutta työtehtävät ovat uskomattoman monipuolisia ja pitävät mielen vireänä!
Tämä puoli vuotta on tuonut mukanaan upeita hetkiä ja kokemuksia: olen mm. viritellyt kitaransoittoa vuosikymmenten jälkeen sekä opiskellut mm. espanjaa ja sijoittamisen perusteita opiston kursseilla. Kaikkein parasta ovat kuitenkin olleet ihmiset: olen tavannut monia ja tutustunut uusiin hienoihin ihmisiin. Opettajat ja opiskelijat ovat tässä puolen vuoden työrupeamapiipahduspaikassani suurimmaksi osaksi eri ihmisiä Työvikseen verrattuna, erilaisia, mutta ah niin upeaa väkeä, ja monet jäävät takuuvarmasti osaksi elämääni tästä eteenkinpäin.
Koko opiston ”pääkallonpaikka” Iso Roballa on olohuonemainen ja tunnelmaltaan kodikas. Juuri ihmiset, niin kurssilaiset, kuin opettajatkin luovat tämän ainutlaatuisen tunnelman, joka osaltaan säteilee myös opiston muihin toimipisteisiin. Kiitos teille! Ilman teitä ei opisto olisi se, mikä se nyt on. Erityiskiitoksen haluan näin tekstini loppupuolella esittää hienolle tiimilleni: Minna L., Marja ja Kristiina – kiitos vielä kertaalleen, näin julkisellakin foorumilla. Teidän kanssanne oli uskomattoman upeaa työskennellä.
Aikani on tullut täyteen, mutta kaikkea ei ole ”täytetty”. Asiat etenevät prosessimaisesti. Jotakin aiemmin käynnistettyä olen ehkä saanut vietyä maaliin, jotakin kukonaskeleen eteenpäin. Joiltakin osin olen toivottavasti onnistunut tekemään myös uusia avauksia. Otin viestikapulan vastaan Prunnilan Minnalta, juoksin tämän osuuden ja luovutan nyt viestikapulan Minnalle takaisin seuraavaa osuutta varten.
Nuorena opiskelijana kuuntelin jossakin vaiheessa paljon J. Karjalaista, jonka erään biisin sanoihin lopetan tämän kirjoitukseni – kitara-analogiaa käyttäen: ”Pistän skitan koteloon, sulkeudun sun suosioon ja lo-pe-tan.”
Toivotan kaikille hyvää kesänjatkoa ja menestyksekästä syksyä Etelä-Helsingin kansalaisopiston kurssien parissa. Näkemisiin!
Jag önskar er alla en riktigt god fortsättning på sommaren och en framgångsrik höst på ETKOs kurser. På återseende!
Heikki Tulkki
ex-ts. rehtori
f.d. t.f. rektor
J

1 kommentti:

  1. Mukavasti kirjoitettu! Kiitos sinulle hienosta puolesta vuodesta!

    VastaaPoista